lauantai 4. tammikuuta 2014

Tammikuu, synkkä ja hipaton

Jo viime vuoden puolella piti vähän kasata yhteen viime vuotta ja suunnitella tätä uutta ja ihmeellistä vuotta, mutta pikkuhiljaa alkaa näyttää siltä, että tämäkin vuosi on jo pitkällä ennen kuin saan aikaan yhtään mitään!

Viime vuoden alussa lupailin ja haaveilin, että vuosi 2013 olisi kaikkien aikojen paras ja mahtavin liikuntavuosi. Tavoitteena maraton, haaveena joku pieni triathlon, toinen puolikas. Tuhat juostua ja pyöräiltyä kilometriä. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Oikeastaan viime vuoden alkupuoliska aina Tukholman maratoniin asti oli ihanaa ja mahtavaa. Juoksu kulki, hiihto kulki. Vuoden kohokohdaksi muodostuikin Vuokattihiihdon 30km perinteisellä, aivan mahtava tapahtuma ja fiilis! Loppukevät meni Tukholmaan valmistautuessa, mutta lopulta ilo ja toivo onnistumisesta vaihtuikin itkuun ja kipuun. Kotiin tultiin onnettomana ja vaivaisena, ja jalkaa paranneltiin koko kesä. Kaikki liikunnan ilo oli tipotiessään, kun oikein mitään ei voinut tehdä. Loppuvuosi on mennytkin hieman vaihtelevissa tunnelmissa, välillä on oltu motivaation kanssa ongelmissa enemmän, välillä vähemmän.

Ehkäpä vuoden 2014 teema onkin uusi nousu, ja apuna nousussa on Tukholma, jossa toivottavasti tänä vuonna päästään maaliin asti?