keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Myrskyjuoksua

Tänä iltana tuuli melkein yhtä lujaa kuin taannoisessa Eino-myrskyssä. Lähdin lenkille pilkkopimeään, märälle ja jäiselle tielle. Otsalamppu otsalle ja nastalenkkarit jalkoihin, hyvin kulki! Oli hieman aavemainen tunnelma, kun juoksin sähkökatkon aikaan pimeän kylän läpi. Ei katuvaloja, pimeät talot, jossain loimotti kynttilä. Peltoaukealla oli hienoa juosta, kun taivas oli tähtikirkas ja tuuli ulvoi. Jostain syystä tykkään juosta myös hieman "huonommilla" keleillä, erilaisten säätilojen seuraaminen on mielenkiintoista. Toki en ukkosmyrskyllä lähde juoksemaan, mutta muuten ovat aika harvassa kelit, jolloin jätän lenkin kokonaan väliin. Saatan kyllä lyhentää tai helpottaa lenkkejä vaikean sään aikaan.

Tänään on myös kesken talven hiihtotapahtumien selaus, kun näyttää siltä, että Vuokattihiihto jää väliin.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Tavoitteita

Olen kävelylenkeilläni miettinyt, että mitkä ovat nyt minun tavoitteeni loppuvuodelle/ensi vuodelle.

Ehdoton tavoitteeni on juosta ensi keväänä Tukholmassa maraton. Hieman pelottaa, että onnistunko, kun kesä ja syksy on ollut kovin rikkonaista juoksun suhteen. Olen kuitenkin suhteellisen luottavainen, että jos nyt vain saan tästä eteenpäin suht tasapainoisesti ja terveenä treenata, niin pääsen kyllä maaliin. Aikatavoitetta en taaskaan ota, kunhan maaliin pääsen.

Loppuvuoden tavoitteena onkin päästä reippaasti treenamisen makuun taas kiinni ja löytää hyvä rytmi töiden ja juoksemisen välille. Epäilen, että olin tässä aiemmin hieman liikaakin innoissani, kun yhdistin raskaat työpäivät juoksulenkkeihin ja vapaapäivät vielä sitäkin innokkaammin juoksemiseen. Pitäisi osata pitää vapaata ihan kunnolla joskus, eikä ajatella, että vapaapäivänä juostaan, kun saa kevyin jaloin juosta. Joskus pitää antaa niiden jalkojen ihan vain olla.

Toinen tavoitteeni liittyy kehonhuoltoon - jälleen kerran. Jos jossain kehonhuoltoon liittyvässä asiassa olen hyvä, niin sen välttelyssä ja unohtamisessa. En tiedä millaista piiskauskuuria pitäisi suunnitella rangaistukseksi unohtamisesta. Tähän pitää vain keksiä ne itselle sopivat keinot, ja niitä pohtiessa yrittää muistaa venytelyllä ja vanutella, edes silloin tällöin. Onneksi sentään on kansalaisopiston venyttelyryhmä, jossa olen (paikalle ehtiessäni) viihtynyt paremmin kuin hyvin.

Millaisia tavoitteita teillä on?


tiistai 12. marraskuuta 2013

Nuhanenä

Pikkuhiljaa alkaa flunssa olla voitettu kanta, mutta tukkoisen nenän takia luulen, että vielä päivä tai pari pitää viettää ihan rauhassa. Kyllä harmitti, kun juuri kun ehdin ajatella pienen taukoni päättyneen, ilmoitti flunssa tulostaan kipeällä kurkulla ja vuotavalla nenällä. Onneksi oli ohimenevää sorttia, tai siltä ainakin tällä hetkellä tuntuu.

Into lenkille lähtöön on nyt kova. Ja kaikkeen muuhunkin. Suurista suunnitelmista ja uhosta huolimatta, olen ilmeisesti keskittynyt ylläpitäään painoani, sillä vaa'an lukemat eivät ole heilahtaneet oikein mihinkään suuntaan kesän jäljiltä, onneksi eivät kuitenkaan enää ylöspäinkään! Työnsarkaa siis riittää.