torstai 30. toukokuuta 2013

Viime hetken pakkauspohdintoja

Huomenna tähän aikaan olen jo laivalla menossa kohti Tukholmaa, ja todennäköisesti aika jännittyneenä. Reissu alkaa huomenna jo aamusta, kun hyppään junaan, joka ensin vie minut Helsinkiin. Nyt alkavatkin olla viimeiset hetket pakata, ja ajattelin höpötellä teille muutaman mieltäni askarruttavan ajatuksen.

Mutta ensimmäiseksi hyvät uutiset, juoksuhousut löytyivät! Tilasin maanantaina eräästä nettikaupasta kahdetkin, mutta ne postitettiin vasta tänään, joten eivät ehdi perille. Kuin sattumalta päädyin tänään erääseen koulutukseen Seinäjoelle ja vielä suurempana sattumana eräs kimppakyytiläinen kysyi, että olisiko kenelläkään mitä sitä vastaan jos kotimatkalle lähdettäisiin vasta kun hän on saanut käydä urheilukaupassa. En tietenkään pistänyt vastaan, ja juoksinkin juoksuvaateosastolle. Naisille ei valitettavasti ollut tarjolla kuin minishortseja ja capritrikoita, joten valikoin miesten hyllystä Niken trikoot, jotka ylettävät sopivasti hieman polvien yläpuolelle. Eikä niistä kyllä mistään huomaa niiden olevan miesten housut, paitsi ehkä siitä, että vyötärö on riittävän korkealla, ja mitoitus on reilu, ostin L-kokoa.

Sitten niihin pohdintoihin. Aion ehkä juosta ilman sykemittarin sykevyötä. Sillä on tapana joskus pitkien lenkkien aikana hiertää joko rintojen alta tai kyljistä ihoa rikki, enkä oikein uskalla edes ajatella millaista vahinkoa se voisi saada helteessä noin pitkän suorituksen aikana aikaan. Toisaalta en välttämättä edes sykkeitä katsoisi, vaan lähinnä vauhtia ja omaa fiilistä, joten en ehkä jää mistään paitsi ilman sykevyötä. Note to self: selvitä saako tuohon malliin pehmeää sykevyötä.

Lisäksi mietin ottaisinko mukaan oman pullovyön. Se olisi näppärä geelien säilytykseen, ja toisaalta en oikein ole ottanut reittikartasta selvää, että ovatko kaikki juomapisteet koko ajan pystyssä, vai onko osa vain ensimmäisellä/toisella kierroksella. Ja jos haluan ottaa geelin jossain muualla kuin juomapisteellä, niin olisi jotain kurkunkostuketta. Eikä tuo pikkupullojen vyö paljoa paina, vaikka pullot täynnä olisivatkin.


Päätin, että lähden 5:30 jänisten mukaan, tuleepahan aloitettua rauhassa. Mietin vain, että JOS minusta tuntuu siltä, että voimia riittää, niin missähän vaiheessa kannattaa lähteä vähän kiristämään vauhtia? 30km kohdalla pieni kiristys ja sitten jossain 5km jäljellä vielä lisää kiristystä? Mielummin tulisin jaksavana maaliin, että jää hyvä fiilis ja uskallus lähteä uudestaan, kuin että konttaan viimeiset kilometrit.

Mitä vielä? Minua jännittää! Yritän ajatella kaikkea muuta, laivamatkaa, junamatkaa, säätä jne, että ajatukseni pysyisivät poissa juoksusta. Toisaalta en osaa oikein ajatella juoksua puoliväliä pidemmälle, koska minulla ei ole minkäänlaisia kokemuksia niin pitkästä matkasta. Saapa nähdä kuinka naisen käy.

10 kommenttia:

  1. Hirmuisesti tsemppiä! Maaliinpääsyn jälkeen on sitten ihan voittajaolo. =)

    VastaaPoista
  2. Hurjasti tsemppiä ja juoksuiloa! Maraton on huisi matka, ja jos jossain vaiheessa tuntuu, että tulee seinä vastaan, muista että olet vahvempi kuin uskotkaan.

    Ennen kaikkea nauti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Nauttia aion, koko rahan edestä. ;) Saapa nähdä millaiset fiilikset tuolla tulee, kun jo silloin Varalassa juoksin puolikkaan ensimmäiset metrit tippa linssissä miettien, että ihanko oikeasti olen näin pitkälle päässyt. :)

      Poista
  3. Tsemppiä!! Olis kiva törmärä lauantaina Tukholmassa!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle myös! Niin olisi, harmi kun en yhtään tiedä tuosta paikasta mitään, niin en oikein osaa edes ehdottaa, että yritettäisiinkö pyöriä paikassa x kellonaikaan y. Mun juoksunumero on 23239, ja päällä tod.näk. mustat lyhyet trikoot, punainen toppi ja musta lippis ja mintunvihreät/vaaleanpunaiset mizunon lenkkarit, saa nykäistä hihasta jos törmätään :)

      Poista
  4. Kaikkea hyvää ja parasta sinulle juoksuusi! :)

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä juoksuun! Minuakin alkoi jännittää tämän tekstin luettuani. Tiedän, että on turha sanoa, että ota rennosti, älä jännitä. Mutta ota juoksu vastaan sellaisena kuin se tulee. Ekalla kerralla ei voi yhtään tietää, mitä odottaa. Väliin tulee vaikeampia hetkiä, mutta ne menevät ohi. Sinä pystyt siihen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tässä jännää onkin, kun ei ole mitään ajatuksia siitä mitä odottaa. Puoliväliin osaan ajatella, sen pidemmälle en. :D

      Poista